Näillä sanoilla wikipedia luonnehtii Tukholman metroverkkoa, johtuen asemille kyhätystä taiteesta. En todellakaan väitä että olisin nähnyt kaikki Tukholman metroasemat, mutta ne jotka olen nähnyt on vaihdellut välillä yhdentekevä - hölmö (siis omasta mielestäni). Yritän tässä pikkuhiljaa esitellä ainakin niitä jotka osuvat oman koulumatkan varrelle tai jotka muuten ovat tulleet tutuiksi. Aloitetaan ihan tästä kotoisasta Kistan asemasta.


En ensimmäiseen kuukauteen ymmärtänyt että meidän asemalla on mitään taidetta. Ympäristö on muutenkin sen verran elämänmakuinen, että alitajunta oli kuitannut punaiset palkit rakennusjätteenä. Yhtenä aamuna rupesin sitten kattomaan, että mikä laatta siihen seinään oli naulattu, ja sillon tää homma selvis. Mutta siis tää on tähänasti näkemistäni melkein hienoin. Erityisesti Kistan keskustan puolelta se on hauskan näkönen, koska noi palkit jatkuu suoraan lattian läpi noin kymmenen metriä alempana sijaitsevan bussiaseman tasoon asti.

(Otaniemessä on samalla tavalla veistos, jota harvat ees huomaa. Muistaakseni siinä päälafkan kupeessa M-salin sisäänkäynnin lähellä, töröttää maasta n. kolme ruostuneen oloista palkkia. Sen nimi on muistaakseni jotain sen tyyppistä kuin "tekniikka nousee maasta". Jos joku liikkuu sielä päin ja käy tarkistamassa, niin ilmottakaa koska mua rupesi nyt vaivaamaan tää asia.)