En sitten kirjottanut eilen vaikka lupasin tuolla kommenteissa, eli sori vaan Ryhänen ja muut joita kiinnostaa.
Uusi periodi on saatu alkuun jotakuinkin kunnialla. Ruotsin kulttuuri -kurssi jatkuu ja muita kursseja on tällä kertaa Performance and cost analysis sekä Management of new technology and innovation. Tolla jälkimmäisellä Jaakko on sotkemassa mun kuvioita, mutta toisella saan päsmäröidä ihan itekseni. Molempiin sisältyy ryhmätyötä ja seminaaria, eli taas saa nauttia monikulttuurisuudesta. Tosiaan kun noi on englannin kielisiä kursseja molemmat niin siellä on paljon ulkkareita. Yllättävä käänne on ollut se, että ekoille luennoille mennessä on nähnyt tuttujakin naamoja, eli kai tää sosiaalinen verkko alkaa täälläkin kehittyä vaikka kuinka taistelisi vastaan.
Eilen oltiin oman osaston ulkkareille järjestetyissä bileissä, jotka osottautukin sitseiksi. Mietittiin kyllä siinä alussa että tunnetaan Suomessa jotain nimeltämainitsemattomia tyyppejä joiden psyyke ei ois kestänyt sellasten sitsijärjestelyjen kattomista :) Bileiden piti alkaa seitsemältä, mutta kun missään ei ollut tiedotettu että hintaan sisältyy ruokaa, saatika että se on tarkotus syödä istualtaan ja vielä suht samanaikasesti muiden vieraiden kanssa, niin eihän sinne kukaan tullut ajallaan. Ite oltiin vartin verran myöhässä ja siellä vasta henkilökunta mittaili perunamuusijauhoja. Kaljalipukkeet lyötiin käteen tosin jo ovella, eli ei se reilun tunninkaan odottelu kamalasti harmittanut.
Kun bileistä oltiin puolen yön aikaan lähössä jatkoille Stureplanille, kävi ilmi että yhellä ruotsalaisella oli suomalainen äiti ja tyyppi väitti puhuvansa joten kuten suomea. Sen suomi oli kyllä huomattavasti parempaa kun mun ja jaakon ruotsi yhteensä. Ehdittiin opettaa sille vähän nykysuomen keskeistä sanastoa, kuten spede ja känniääliö. Siinä seurueessa oli kyllä todella sekopäinen kielimaisema kun kaksi puhui keskenään ranskaa, me kolme suomea ja muiden ruotsalaisten kanssa ruotsia ja kaikki ranskalaisten kanssa englantia.
Ei me lopultakaan päästy baariin, koska Stureplanilla on yhden aikaan tavallisten pulliaisten vähän turha jonotella. Mutta ilta oli kuitenkin hauska, ja tänään ollaan oltu ihan tyytyväisiä ettei pyöritty kaupungilla neljään asti. Ehtiihän tässä.
Näille mun yrityksille piristää plokin ulkoasua saa vapaasti nauraa. Käykkää kattomassa toi linkki niin näätte ketkä niihin baareihin eilen sitten pääsi. Mun tärkein tavote tällä hetkellä on on saada kuvani tolle sivustolle (mieluiten samaan kuvaan Madden kanssa) ennen kun vaihtarivuosi on ohi.
Uusi periodi on saatu alkuun jotakuinkin kunnialla. Ruotsin kulttuuri -kurssi jatkuu ja muita kursseja on tällä kertaa Performance and cost analysis sekä Management of new technology and innovation. Tolla jälkimmäisellä Jaakko on sotkemassa mun kuvioita, mutta toisella saan päsmäröidä ihan itekseni. Molempiin sisältyy ryhmätyötä ja seminaaria, eli taas saa nauttia monikulttuurisuudesta. Tosiaan kun noi on englannin kielisiä kursseja molemmat niin siellä on paljon ulkkareita. Yllättävä käänne on ollut se, että ekoille luennoille mennessä on nähnyt tuttujakin naamoja, eli kai tää sosiaalinen verkko alkaa täälläkin kehittyä vaikka kuinka taistelisi vastaan.
Eilen oltiin oman osaston ulkkareille järjestetyissä bileissä, jotka osottautukin sitseiksi. Mietittiin kyllä siinä alussa että tunnetaan Suomessa jotain nimeltämainitsemattomia tyyppejä joiden psyyke ei ois kestänyt sellasten sitsijärjestelyjen kattomista :) Bileiden piti alkaa seitsemältä, mutta kun missään ei ollut tiedotettu että hintaan sisältyy ruokaa, saatika että se on tarkotus syödä istualtaan ja vielä suht samanaikasesti muiden vieraiden kanssa, niin eihän sinne kukaan tullut ajallaan. Ite oltiin vartin verran myöhässä ja siellä vasta henkilökunta mittaili perunamuusijauhoja. Kaljalipukkeet lyötiin käteen tosin jo ovella, eli ei se reilun tunninkaan odottelu kamalasti harmittanut.
Jaakkosta sai juhlissa olla ylpeä, kun se uhrasi osan kaljatölkkinsä sisällöstä pienimuotosen tulipalon sammuttamiseen naapuripöydässä. Huomasi kyllä kenellä siinä seurueessa oli partiomenneisyys.
Kun bileistä oltiin puolen yön aikaan lähössä jatkoille Stureplanille, kävi ilmi että yhellä ruotsalaisella oli suomalainen äiti ja tyyppi väitti puhuvansa joten kuten suomea. Sen suomi oli kyllä huomattavasti parempaa kun mun ja jaakon ruotsi yhteensä. Ehdittiin opettaa sille vähän nykysuomen keskeistä sanastoa, kuten spede ja känniääliö. Siinä seurueessa oli kyllä todella sekopäinen kielimaisema kun kaksi puhui keskenään ranskaa, me kolme suomea ja muiden ruotsalaisten kanssa ruotsia ja kaikki ranskalaisten kanssa englantia.
Ei me lopultakaan päästy baariin, koska Stureplanilla on yhden aikaan tavallisten pulliaisten vähän turha jonotella. Mutta ilta oli kuitenkin hauska, ja tänään ollaan oltu ihan tyytyväisiä ettei pyöritty kaupungilla neljään asti. Ehtiihän tässä.
Näille mun yrityksille piristää plokin ulkoasua saa vapaasti nauraa. Käykkää kattomassa toi linkki niin näätte ketkä niihin baareihin eilen sitten pääsi. Mun tärkein tavote tällä hetkellä on on saada kuvani tolle sivustolle (mieluiten samaan kuvaan Madden kanssa) ennen kun vaihtarivuosi on ohi.
Kommentit